Varoittava sananen pikavipeistä

Ajattelin nyt laittaa hiema epätyypilliseen sävyyn tänne kirjoituksen pikavippien vaaroista, kun muutama henkilö lähipiirissäni on nyt joutunut niiden kanssa ongelmiin, jotka olisi voinut hyvin välttää, jos oltaisiin oltu hieman varovaisempia.

Varoituksena kaikille pikavippikoukussa oleville, tämä kirjoitus sisältää linkkejä muutamille pikalainasivustoille esimerkin omaisesti. Jos koet ongelmia näiden kanssa, kannattaa tämä kirjoitus ehkä jättää väliin.

Pikavippikierre on todellinen

 

Sitä ei voi kieltää, että pikalainoja ja luottoja voitaisiin ottaa ja käyttää järkevästi, mutta valitettavasti on niin helppoa ottaa niitä harkitsemattomasti ja joutua ongelmiin. Iso ongelma mielestäni on se, että pikalainoja voi nostaa niin nopeasti netistä, että jos oikein ajautuu tähän tilanteeseen, niin niitä voi tilata ilman että ehtii oikein asiaa mitenkään pohtiakkaan.

Näin kävi mm. eräs kavereistani

pikavippi
Ei varmaan ole mikään yllätys, että “ilmainen”raha houkuttaa

nosti pikaluoton tämän sivuston kautta, ja sitten kun se piti maksaa takaisin, niin rahaa ei yhtäkkiä ollutkaan. Niin klassinen tilanne, jossa rahaa haetaan koska se on kivaa, mutta sitten ei käytetä aikaa sen pohtimseen, että mistä saadaan rahat sen lainan takaisin maksamiseen. Ja sitten kun se lasku tulee ja on jo kiire, niin sitten alkaa olla aika myöhäistä rahoja saamaan. Varsinkin kun ihminen on ylipäätänsä sellainen, joka on joutunut tälläisen pikalainan ottamaan. Se nyt valitettavasti kuvastaa yleensä sitä, että sitä rahaa ei kauheasti loju valmiina tilillä.

PItäisikö pikavippejä rajoittaa

Mielestäni iso ongelma on se, että pikavippejä voi hakea 24h vuorokaudessa. Onneksi niitä ei sentään saa nykyään enään maksaa ulos 24h vuorokaudessa, mutta niitä saa edelleen hakea vaikka keskellä yötä. Kuten jokainen yöllä joskus valvonut tietää, yöllä se oma harkintakyky ei ole parhaimmillaan, ja sitä tulee helposti tehtyä asioita mitä ei muuten tulisi tehtyä.

Näin kävi toiselle kaverilleni, joka yön pimeinä tunteina laittoi lainahakemuksen matkaan, ja sitten kun hän heräsi, oli rahat laitettu aamulla hänen tililleen. Periaattessa olisi varmasti mahdollista, että lainaisi rahaa esimerkiksi kännissä yöllä, ja sitten ei muistaisi aamulla sitä edes tehnään. Ja sitten jos ei katsoisi tilannetta tilillä, voisi rahoja käyttää huolimattomasti, kun onkin rahaa yllättävän paljon tilillä. Kunnes sitten tulee se lasku..

Tämän takia mielestäni olisikin ihan hyvä, jos pikavippien hakuaikaakin rajoitettaisiin. Tuotahan ihan erikseen rajattiin siten, että ne rahat saa laittaa vain päiväsaikaan tilille. Mutta kun noita vippihakemuksia saa kuitenkin vieläkin heittää matkaan koska tahansa. Tässä mun mielestä pitäisi tehdä kanssa se muutos, että niitä voisi hakeakkin vain päiväsaikaan. Kun en oikein ymmärrä mitä haittaa siitä olisi, kun ei niitä rahoja saa kuitenkaan sen nopeammin.

Kuitenkin vastuu jää vielä monesti sille lainaajalle, jonka takia olkaa hirmu tarkkoina näiden pikavippien ja lainojen kanssa. Varsinkin kun nyt näitä taas mainostetaan niin paljon radiossa, niin pelkään että varsinkin nuoret voi sortua noita ottamaan, kun kesällä halutaan pitää hauskaa.

Jos tää kirjoitus pelastaa edes yhden henkilön taloudellisen tilanteen, on tämä ollut tämän vaivan arvoista.

Sain joululahjaksi uudet silmälasit!

Joulu ja uusi vuosi vierähtivät ohitse, ja mitään ei tullut tänne kirjoiteltua. Ei mikään ihan ihanteellinen alku voisi sanoa. Olen pahoillani tästä virheestä, mutta sellaista se on, kun yrittää järjestää joulua ja viettää lomia ja pitää vielä blogia, jota on vasta ensikertaa tekemässä ja kirjoittamassa. Jokin asia jäi taka-alalle, ja tällä kertaa se oli tämä blogi.

Nyt voisin kuitenkin hieman kertoa joulustani, ja siitä miten se sujui ja kuinka me sitä vietimme.

joulusta

Menimme yhdessä vaimon kanssa ensin 22 päivä Jyväskylään, jossa asuvat vaimoni vanhemmat. Vietimme muutaman päivän siellä, ja siellä juhlimme joulua hieman jo etukäteen. Kuitenkin tulimme takaisin 24 päivä melko illalla, jolloin menimme suoraan minun vanhempieni luokse, viettämään virallista joulua.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kokeilimme joulunviettoa tällä tavalla kahdessa paikassa näin tiheällä aikataululla. Mielestäni tämä toimi oikein hyvin, mutta huomasin kyllä että vaimostani tämä aikataulu oli vähän kiireinen, jonka takia luultavasti vietämme ensi vuonna joulua hieman eri tavalla juhlien.

Ensimmäiset juhlat ja tämä valejoulu olivat oikein mukavat tuolla hieman syrjemmässä. Vaimoni vanhemmat eivät siis asu mitenkään tuolla Jyväskylän keskustassa, vaan siellä syrjemmällä olevassa melkein maalaistalossa.

Pystyimmekin siellä viettämään sellaista vanhanajan joulua, joka oli oikein mukavaa vaihtelua tälläiselle kaupunki-ihmiselle. He ovat myös todella mukavia ihmisiä, joten nautin suuresti heidän kanssaan olosta.

Myös omilla vanhemmillani kaikki meni hyvin. Myös he asuvat omakotitalossa tässä melko lähellä meidän nykyistä kotia. Välimatkaa meillä on vain 22 kilometriä, joka tekee kyläilystä kyllä mukavan helppoa. Lisäksi pääsimme kotiin yöksi näppärästi nukkumaan, ja seuraavana päivänä palasimme sitten raikkaina takaisin vielä viettämään hieman pidempään joulun juhlia.

Vaimoltani sain tänä jouluna myös aivan ihanan lahjan, nimittäin uudet silmälasit. Ne tulivat vielä aivan puun takaa, sillä en osannut kyllä odottaa niitä yhtään. Hänellä itsellään ei ole laseja, joten tiesin että hänellä oli aika haastavaa ostaa niitä minulle. Hän kuitenkin kertoi, että se oli onnistunut jopa häneltä hyvin, kun hän oli ostanut nämä silmälasit netistä!

Pakko oli minunkin kysellä sitten kuitenkin, miltä sivuilta hän oli ne ostanut. Jos laseja sai kerran helposti netistäkin, niin kyllä minäkin voisin jossakin vaiheessa jotkut toiset silmälasit tilata. Kuulemma hän oli tilannut ne ihan tälläisen silmälasisivuston kautta, ohjeita seuraamalla. Kaikki oli mennyt helposti, ja ihan oikeat silmälasit oli tullut postissa viikon kuluttua tilauksesta.

Itse ostin hänelle hänen jo kauan kaipaamansa uuden imurin (I know, naiselle imuri). Lisäksi hän sai minulta uudet korvakorut ja pari pakkausta sukkia. Emme yleensä osta mitään kauhean isoa tai paljon lahjoja toisillemme, joten luulen niiden olleen ihan mieluisia.

Myös meidän vanhemmilleen ostimme yhdessä muutamat lahjat, mutta olemme muutenkin yrittäneet vähän vähentää tätä lahjojen ostoa. Ei se kuitenkaan ole se joulun tärkein puoli, sitten kun aikuistuu.

Mutta nyt on taas uusi vuosi alkanut, ja paluu arkeen. Onneksi sentään on lyhyempi viikko, kun perjantai on vapaana loppiaisen takia. Ja kohta se jo kevätkin tulee, can’t wait!

Vaimokkeen Raskaudesta

Silmiini osui pieni pätkä raskauden aikaisesta liikunnasta, siitä miten nainen liikkuu eri tavalla ensimmäistä ja toista odottaessaan. Liikkuminen on kuullemma vähäisempää ja varovaisempaa ensimmäisellä kerralla, minulla tämä pitää paikkansa.

raskausmassu

Inarin odotusaikana liikkuminen muuttui minimiin, myös se pieni hyötyliikunta väheni, koska olevinaan tuotti kipua tai ei muuten vain jaksanut. Kolhut, tökkäykset, kaikki äkillinen kosketus oli pelottavaa ja ajatus oli heti, “onhan vauva kunnossa?”, olin todella varovainen, ehkä jopa liian varovainen ja linnottauduinkin todella paljon sängyn, sohvan tai nojatuolimme syövereihin. En liikkunut, olin huono kuntoinen ja turvonnut pieni possu, muistan myös että oloni oli todellakin erinlainen tähän toiseen raskauteen verrattuna, huonompi. Tuntui kuin raskaus olisi ollut minulle sairaus joka pakottaa minut olemaan aloillani.

Ennen kuin rupesin odottamaan meille uutta tulokasta olin päättänyt että nyt teen tämän asian toisin ja olen mielestäni onnistunut siinä sen verran mitä olen voinut, raskauden ehdoilla olen mennyt mutta liikkumista en ole missään vaiheessa kokonaan lopettanut.

Tottakai liikkuminen on pakko nyt kun on olemassa jo vilkas taapero täällä kotona, eikä sellaista tosiaan voi pitää neljän seinän sisällä kaiken aikaa, varsinkaan näin kesän tulessa. On pakko mennä ainakin kerran päivässä ulos, parhain olisi jos taapero pääsisi kahdesti päivässä ulos. Ja tämänhän luokittelen itselleni täydelliseksi hyötyliikunnaksi.

Ratsastus oli Inarin raskauden jälkeen taas ykkösjuttu ja päätin, vaikka tulen raskaaksi, haluan jatkaa samalla tavalla ja ratsastaa mahdollisesti loppuun asti. No toisinhan siinä kumminkin kävi, viimoinen ratsastus kertani taisi olla raskauviikko 20 tienoilla. Menin käyntiä ja lantion liikkuminen tuotti minulle melko pahoja kipuja. Ratsastus muuttui todella epämiellyttäväksi ja tyydyin juoksuttamaan, hoitamaan ja olemaan muuten hevosten kanssa. Arvatkaa millaiset hingut olisi päästä jo hevosen selkään, onneksi siihen ei mene enää kauan.

Tämän raskauden kuntoilu saavutuksina pidänkin mummuassa, ratsastusta melko normaaliin tapaan 12. raskauviikoon asti, käynti ratsastusta noin 20 raskausviikolle, hölkkääminen hevosen kannsa 32 viikolla ja tänäänkin pienesti hyppelin ja hölkkärin Inari neidin kanssa ulkona.

Eli hiukan eri tavalla olen ottanu liikunnan merkityksen nyt kuin ensimmäisellä kerralla, lehden juttu oli siis oikeassa, ainakin minun kohdallani. Hassua myös että en saa itselleni niin sanotusti mitään epämiellyttävää tuntemusta liikkuessani vähän enemmän, jos mukaan ei lasketa epämiellyttävää vihlontaa alakerrassa joka johtuu vauvan laskeutumisesta. 

Tämän raskauden oloni ovat ihanat, varsinkin nyt hiukan vaikean alku- ja keskiraskauden päätyttyä. Olo on juuri sellainen että nyt lähtisi puolikas maratooni. Tunnen itseni ekaa kertaa elämässäni niin sanotusti hyvä kuntoiseksi. Outoa että se sattui tulemaan näin loppu raskauden aikaan.

Tällä hetkellä mennään sillä hyötyliikunnalla, kuuntelen kehoani ja menen sen mukaan. Tiedän mihin pystyn ja mihin en. Mutta olen äärimmäisen tyytyväinen siihen vähäänkin liikkumiseeni jonka pystyn tässä vaiheessa raskautta suorittamaan.

Inaria odottaessa tässä vaiheessa, taisi liikkuminen olla sohvan ja jääkaapin välillä..

Miten te olette liikkuneet raskausaikoina? Onko muilla käynyt samoin kuin minulla, varovainen ensimmäinen raskaus, reippaampi toinen raskaus?